en ole kukaan
silti muiden riivaajat riivaavat minua
olematonta
näkee itsensä vain pullo kädessä rikkinäisestä peilistä
nappi, toinen, pakoon, tietäisi mitä.
huudan kuukausia vastausta saamatta
saamattomia ovat vastaajat, vai onko niitä
veri valuu minne haluaa
lääkkeet tekevät haluttomaksi
oikeasti en halua kellekkään pahaa, vaikka revin puukkoa selästä
kosto oikein, vai väärin
väärin kai, jos sotia mietitään
en nuku, mietin
nukkuessanikin
jos karma kostaa minulle voinko kostaa karmalle
jos olen paha, joku voisi sen sanoa, lähtisin pois
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti