tulkaa

hereillä kaipaan unta
nukkuessani haluan olla hereillä
maa on täynnä siruja
osa vain minun
maa on vain kaatopaikka, se olen minä

ei nälätä, ei nukuta, on kai kone, robotti, mikälie
ihmiskunnan ihme

aurinkoa on vaikea katsoa vihaisesti, vaan osaan senkin
myrkyllä tai ilman
joskus silta voi olla koti

vääryyttä kokevat, tulkaa luokseni
tehdään olostamme parempi
maailma on vain planeetta
me vain niitä helvetin hiukkasia

rakennetaan oma luostari
huudetaan tuskammme
se veri valukoon
ollaan oma kansa
pahoinvointi muuttuisi hyväksi

23.6.2010

en ole kukaan
silti muiden riivaajat riivaavat minua
olematonta

näkee itsensä vain pullo kädessä rikkinäisestä peilistä
nappi, toinen, pakoon, tietäisi mitä.

huudan kuukausia vastausta saamatta
saamattomia ovat vastaajat, vai onko niitä
veri valuu minne haluaa
lääkkeet tekevät haluttomaksi

oikeasti en halua kellekkään pahaa, vaikka revin puukkoa selästä
kosto oikein, vai väärin
väärin kai, jos sotia mietitään

en nuku, mietin
nukkuessanikin
jos karma kostaa minulle voinko kostaa karmalle

jos olen paha, joku voisi sen sanoa, lähtisin pois